Piilossa 3

Tätä tehtävää tuli mietittyä pitkään ja hartaasti. Ullan korvaamattomalla avulla homma tuli lopulta hoidettua. -Helen-

Sopiva rako

Piilossa 2

Nuutti-kissamme virittikin paljasta piilo -tehtävän uudelle tasolle. Helenin vihjaamana kuvasin Nuutti-poikamme vasten mustaa taustaa. Kun virittelin mustaa keittiön pöydälle, niin johan meidän linssiluteemme saapuikin uteliaana paikalle. Kameran säätöjä tsekatessani Nuutti-poika asettui juuri oikeaan kohtaan. Odottelin rauhassa, että hän sai turkkinsa pestyä ja karvat ojennukseen. Valaistus on keittiön työtason valo, joka tulee edestäpäin kohti kissaa. Muuta valaistusta ei ollut. Kokeilin eri valoitusajoilla ja tämä kuva on ISO1600, aukko 4,5 ja valoitusaika 1/30. - Ulla -

Piilossa

Paljasta piilo -aihe meni kyllä ihan kissoille. Maikki haluaa nukkua peittoon tai shaaliin käperrettynä. Nuutti-poika taas käpertyy pieniin koreihin. Molemmat siis kuvattuna lempipaikoissaan. Musta kissa on haasteellinen kuvattava, jotta se erottuisi kuvasta edes jollain tavalla. Jotta kissan piirteet erottuisivat, pitää kuva ottaa tosi vaaleana. Vaaleat kohdat ovatkin sitten vähän liiankin vaaleat. Mutta tässäpä meidän kehrääjät. - Ulla -

Yksinkertaista 2

Olipa hankala tehtävä - ajatus ei yksinkertaisesti ollenkaan laukannut, ei siis ollut mitenkään yksinkertainen tehtävä :)  Noooh.... aikataulu painoi päälle ja kotoa käsinhän sitä aihetta oli etsittävä. Kirjahyllystäni löysin monimutkaisen, mutta toisaalta yksinkertaisen jutun. Ongelmana oli, että Canonissani ei ole makroputkea, joten jouduin turvautumaan kakkoskameraani (Nikon Coolpix). Sallittakoon tämän kerran. Se, mitä olen tässä kuvannut, on niin hankala selittää, kun en muista koko vempeleen nimeä. Jääköön siis arvoitukseksi...

Arvoitus

Yksinkertaista

Tämänkertaisena tehtävänä oli saada monimutkainen näyttämään yksinkertaiselta. Hmm...Tänä viikonloppuna ajoittain kirkkaasti paistanut aurinko on saanut ruskan värit hehkumaan. Sen innoittamana lähdin kävelylenkille kamera kourassa. Kuvaustehtävä oli mielessä taka-alalla, mutta päällimmäisenä tavoitteena oli saada kauniita ruskakuvia. Huomiotani kiinnittivät erityisesti täynnä marjoja olevat koristepuut, joista näpsin paljon kuvia. Otoksia selatessani tajusin yhtäkkiä, että tässähän se on - yksinkertaistettu kuva. Jostakin syystä se tuo mieleeni koulun kemian tunnit... -Helen-

Marjamolekyylit

Lasin läpi

Huomasin pöydällä olevan lasisen karkkikipon ja aloin tarkastella maailmaa sen läpi. Telkkari oli auki ja sieltä tuleva musavideo sai uusia ulottuvuuksia, kun sitä tiiraili kipon kautta. Siitähän piti tietysti ottaa kuva. Kamera osasi alkuhakemisen jälkeen riittävän hyvin tarkentaa telkkarikuvaankin.

Tähtitanssija

Toinen kuva on otettu punalasisen kynttilälyhdyn läpi. Ruusun intohimoinen ;) punaisuus korostui entisestään. -Helen-

Lasiruusu

Verhon läpi

Seuraava viikkotehtävä oli kuvata verhon tai samean lasin läpi. Tämän tehtävän kohdalla mielikuvitus alkoi tehdä tepposiaan, eikä millään meinattu keksiä miten tehtävä toteutetaan. Nooh... puuhastelin omassa työhuoneessani tietokoneella ja annoin ajatuksieni virrata katselemalla ikkunasta ulos - ja kappas vain - HEUREKA! Tuossahan on omassa ikkunassa verhot, joiden läpi näkyy ja siinäpä on pihalla vaahtera, joka alkaa olla ruskassaan. Aurinkokin pilkahteli. Ryntäsin hakemaan kameraa ja pihkura, kun meni etsiessä asetusta, jolla saan automaattitarkennuksen pois päältä. Tämän kuvaussession opetus oli (löytää automaattitarkennuksen poistonappula) käyttää käsisäätöistä tarkennusta, jolloin pääsin verhon läpi itse kohteeseen. Automaattitarkennus kohdisti tietenkin verhoon. - Ulla -

Horisontti minimissään 2

Metsä tulessa

Kun kerran rannalla oltiin, niin kokeilin kameran valmiista ohjelmista "ranta"-asetuksia. Teksti lupasi, että väreistä tulee luonnollisia kirkkaasta auringonvalosta huolimatta. Kameran näytöllä suurin osa kuvista näytti ihan ok:lta. Kun toin ne tietokoneelle, huomasin, että aika moni oli epätarkka. Tässä kuitenkin kaksi otosta - toinen horisontin ylä- toinen alapuolelta. - Helen-

Punainen järvi

Horisontti minimissään

Horisontti minimissään -aihetta halusimme kokeilla auringonlaskun yhteydessä. Haaste alkoi jo siitä, että löytäisi sellaisen paikan, että auringonlasku näkyisi hyvin horisonttia vasten. Kohtullisin paikka löytyi, mutta siinäkin oli kaksi saarta vähän turhan isona edessä. Tulipahan kokeiltua kameran "maisema"-vaihtoehtoa säädöllä "auringonlasku".

Alkuperäinen

Picasalla dramatisoitu

Vasemman puoleisessa alkuperäisessä kuvassa horisontti on minimissään ja auringonlasku on kuvan oikeassa laidassa. Värit jäävät vähän valjuiksi.Picasan ohjelmalla saa kyllä dramatiikkaa ja vahvennettua värejä, mutta se ei ole sama asia kuin, että värit tulisivat vahvoina jo alunperin.

 

Vakioasetus, Auringonlasku

                           

Tässä kuvassa paikka, jossa kuvasimme. Tätä kuvaa ei ole manipuloitu millään tavalla. Kaipasin kunnon zoomia, jolloin olisi voinut zuumailla saarten väliin ja olisin saanut haluamaani horisonttia sekä vahvoja värejä. - Ulla - 

Vaakatasossa 2

Vaakatasotehtävän arvelin tehdä kotona ja katsoa löytyisikö sieltä jotain mielenkiintoista. Asetuin olohuoneen lattialle pitkälleni ja herätin sen verran uteliaisuutta (kaksi kissaa ja koira), että kesti tovin, jotta sain rauhassa katsella ympärilleni. Kameran linssiäkin piti varjella, jotta ei ole ihan nenän kuvia täynnä. Kissat kyllästyivät ja lähtivät paikalta, mutta koira jäi kaluamaan luuta. Lopuksi Kingi-poika päätti vähän poseerata minulle. - Ulla -

King

Valotusaika 1/30 sekuntia, ISO-2500, polttoväli 18 mm. Lisäksi Picasan ohjelmalla "pehmeäpiirto". Pehmeäpiirrolla yritin saada taustaa vähän rauhallisemmaksi.

Vaakatasossa

Tämänkertaisena tehtävänä oli mennä vaakatasoon ja kuvata sitä, mikä on itseä lähinnä. Puolukkametsässä huomasin kauniita sammalia ja napsin niistä pari kuvaa. Canon ei tällä kertaa ollut mukana, joten kuva on otettu kännykkäkameralla. Samalla testasin kännykässä olevia muokkausohjelmia, siksi sama kuva on tässä triplana. -Helen-

 

Alkuperäinen otos

 

Kohdistusta yhdistymispisteisiin 3

Tehtävä "keskity yhdistymispisteisiin" osoittautui kaikessa yksinkertaisuudessaan yllättävän haastavaksi. Aurinko ja kukkien kirkkaat värit saivat meikäläisen lopulta testaamaan kameran makro-ominaisuuksia. Ohessa siis kaksi otosta auringon ja kukan kohtaamisesta. ;) - Helen -

Kohdistusta yhdistymispisteisiin 2

Kummajainen tiimalasissa

Ostimme taannoin Vantaan Heurekasta tiimalasin, jossa vihreät ja siniset öljypallot pomppivat tiimalasissa alaspäin. Laitoin tiimalasin lappeelleen pöydälle ja katsoin, minkälaisia yhdistysmispisteitä öljypalleroista tulee ko. asennossa. Oikealta lähti liikkeelle kaksi ilmakuplaa kohti vasenta laitaa ja osuivat sopivaan kohtaan - ja saivat aikaan kummajaisen.- Ulla -

Kohdistusta yhdistysmispisteisiin

Seuraava haaste olikin kuvata yhdistysmispisteitä. Kokeilin kuvata veden ja sormen yhdistysmispistettä. Lasissa oli vettä piripintaan saakka. Kameran asettelin kirjojen päälle, jotta pystyin tarkentamaan ja kuvaamaan yhdellä kädellä, kun toisen käden (vapiseva) sormi lähestyi veden pintaa. Kuva on "onnistunut" ilman rajausta yhdistymispisteeseen. Kun kuvaa rajaa ja suurentaa itse yhdistysmispisteeseen huomaa "ongelman". En ole kuvannut makrotoiminnolla, joten kamera ei ole tarkentanut itse yhdistymispisteeseen. ISO-nopeus oli 3200, joten suurennettaessa kuvaa, kuvasta tulee rakeinen. (aukko f/4,5, valotusaika 1/25 s, ei salamaa). Noooh....vastahan tässä harjoitellaan. Ulla

Ennen rajausta näyttää onnistuneelta

Tämän lähemmäksi ei voinut rajata ilman että kuva rakeistuu liikaa. 

Plumpsahdusta ja heijastusta

Kävimme kokeilemassa plumpsahduksia eli heitettiin kivi veteen ja kuvattiin veden liikettä. Lisäksi kokeilimme heijastusten kuvausta. Plumpsahdukset onnistuivat kyllä, kun vain osattiin heittää kivi siihen mihin toinen kamerallaan tähtäsi (se haastavin osuus). Heijastukset eivät olleet oikein sitä, mitä odotettiin, koska sää oli pilvinen. Saatiin kuitenkin jotain aikaiseksi. Katsotaan heijastuksia uudelleen, kunhan syysruskat alkavat.

Plumps by Ulla

 Tässpä Helenin heiton ja Ullan kuvauksen tyylinäyte. Kuvaa on rajattu alkuperäisestä, mutta muita säätöjä ei ole tehty. Epäilen, että oman kannettavani näyttö ei näytä kuvia niin kuin pitäisi eli kuvat näyttävät sinisempänä kuin mitä ovat, joten jos muokkaan kuvia sen mukaiseksi, mitä minun näytölläni näyttäisi hyvältä, niin toisen tietokoneen näytöllä näyttävät toiselta. Järkkärin etu edelliseen kameraani verrattuna on se, että järkkäri mahdollistaa jatkuvan kuvan oton.

"Alien" by Ulla

Enpä tajunnut tarkentaa kuvaa käsitarkennuksella. Olisi voineet heijastukset onnistua paremmin, kun olisin vaan saanut tarkennuksen veden pintaan. Automaattitarkennuksella tarkentui lähinnä pohja ja kivet. Parempia ilmoja ja kuvia odotellessa siis.....

Plomps by Helen

 Tässä  taas Ulla heitti Helenin ottaessa kuvaa. Hauska, että kameralla pystyy pysäyttämään hetkiä, jotka reaaliajassa menee hujauksessa ohi. Harvoin tulee ajatelleeksi, millaiset vesiseinämät pienikin kivi saa ympärilleen osuessaan veteen.

"Se oli heijastus" by Helen

Enpä ole aiemmin tullut kokeilleeksi itseni kuvaamista veden pinnasta. Yllättävän hyvin kamera osasi tarkentaa oikeaan kohteeseen. Kameran näytöllä kuva näytti todella tummalta ja tarkennuksessakin oli kameran mielestä jotain vikaa. Lopputulos oli mielestäni siihen nähden ihan onnistunut.